maanantai 1. helmikuuta 2016

Uusi koti

Siitä on nyt kulunut jo kaksi viikkoa kun saavuin Alicanteen. Tänään, ensimmäinen helmikuuta, piti olla muuttopäivä uuteen kotiini, mutta jo lauantaina sainkin kivan yllätysviestin vuokranantajalta, viestissä luki että voin muuttaa heti kun haluan. Vietimme lauantai-päivää Elchessä, Alicanten lähellä sijaitsevassa pienemmässä kaupungissa, mutta lauantaina illalla mä sitten sulloin tavarani ja lähdin uutta kotia kohti. Hostelli ja uusi koti ovat vain parin korttelin päässä toisistaan, joten Riikan ja Sinin avustuksella sain helposti koko omaisuuden toimitettua uuteen osoitteeseen, vaikka tavaraa olikin aika paljon. Onnistuneen muuton jälkeen kävimme vielä lähikahvilassa juomassa tuparikahvit, ja loppuilta sujuikin rauhallisesti matkalaukkuja purkaen.

Kuvia Elchestä:



'




Sinin selfie-tikku oli ahkerasti käytössä Elchessä






Eilen nautittiin auringosta piknikin merkeissä ja tämä päivä kului aika pitkälti oman huoneeni sisustamiseen, ja innostuttiinhan me tänään illalla yhdessä kämppisten kanssa vielä siivoamaan keittiökin. Tänään sain hyvällä omatunnolla shoppailla, sillä täytyyhän mun saada tehtyä omasta huoneestani kotoisa. Kaikenlaista kivaa (ja hyödyllistä) löytyi noista kiinakaupoista, ja vielä halvalla! Nyt voin hyvillä mielin mennä nukkumaan kun kaikki tavarat on järjestyksessä.

Eilen piknikin päätteeksi käytiin myös testaamassa yksi sataman läheisyydessä olevista rantakahviloista, josta tällaiset näkymät merelle.



Vaikka olenkin asunut täällä vasta kaksi päivää niin tää tuntuu jo ihan kodilta, varsinkin nyt kun sain kaikki tavarat purettua. Tänään aamupäivällä kun koulun jälkeen kävelin bussipysäkiltä asunnolle, mua hymyilytti ihan vaan siksi että tajusin olevani kävelemässä kotiin. Ja ehkä vähän myös siksi että aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.


 Hassua miten nopeasti päivät kuluvat täällä vaikkei olisikaan mitään erityistä tekemistä edes. Täksi päiväksikään mulla ei ollut mitään ihmeellisiä suunnitelmia, ainoastaan yksi luento aamulla.. Ja nyt kello onkin taas kaksitoista ja pitäis mennä nukkumaan jotta jaksaa aamulla taas lähteä kouluun. Aina aamuisin sitä ajattelee että tänään mä menen ajoissa nukkumaan, mutta ei ikinä (tuttu juttu Suomessakin). Oon myös jo kaksi viikkoa odottanut että koska olis sopiva aika lakata kynnet, mutta niin tylsää hetkeä ei vielä ole ollut että sen olisin ehtinyt tehdä.. Ehkäpä huomenna olis aikaa ;).






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti