tiistai 11. lokakuuta 2016

Kiire on

Nyt on vasta tiistai ja mä oon jo ihan loppu! Meillä on tällä viikolla töissä aika paljon ohjelmaa ja viikonlopuksi lähden Saksaan, joten liikaa vapaa-aikaa ei tällä viikolla ainakaan ole. Tänään mä tulin töistä kotiin vasta puoli yhdeksän aikoihin, me oltiin ilalla Suomen EU-edustuston vastaanotolla ja sen takia työpäivä venyi. Vähän petollisia tuollaiset tilaisuudet, joissa joku on täyttämässä sun viinilasia aina kun se on tyhjä! Huomenna aamulla pitää mennä toimistolle jo puoli yhdeksän aikoihin keittämään vieraille kahvia ja torstaina aamulla taas meen johonkin aamiaistilaisuuteen, mikä alkaa jo 8.30.. Normaalia aikaisempia aamuja siis, en tykkää! Perjantaina iltapäivällä ollaan myös Annan kanssa menossa EPC:n 20.vuotis-juhlakonferenssiin, joten silloinkin tiedossa normaalia pidempi työpäivä.. No mutta perjantaiksi otin töistä vapaapäivän, silloin saan nukkua vähän pidempään ja aamupäivällä lähden lentoentälle & kohti Münchenia! Viikonlopusta tulee varmasti ihan älyttömän kiva, jee!!

Viime aikoina oon myös ollut normaalia väsyneempi sen takia, etten mä taaskaan saa öisin oikein nukuttua :( Muuten oon väsynyt mutta kun pitäis mennä nukkumaan, ei uni tuu millään. Varmaan johtuu stressistä, mulla oli sama juttu silloin Alicantessa aika pitkään, vaikken mä tällä kertaa oikein edes tiedä mikä niin kovin stressaa... Koko elämä varmaan! Maaliskuusta alkaen mulla ei oo mitään suunnitelmia elämälle, ja jo nyt oon yrittänyt keksiä että mitä sitten haluaisin tehdä.. Ensimmäinen kysymys on, haluanko palata pysyvästi Suomeen vai etsiä töitä ulkomailta.. Tälä hetkellä on sellainen fiilis, etten mä vielä haluaisi palata Suomeen, mutta toisaalta onhan mulla vielä monta kuukautta Brysselissäkin jäljellä, ja työharjoittelun lopulla saatankin olla jo eri mieltä.. En mä tiedä... Välillä musta tuntuu, että mä haluaisin muuttaa takaisin Espanjaan, mutta ei se ehkä oo paras vaihtoehto. Vaikka mä vietinkin ihan uskomattoman hienot viisi kuukautta Alicantessa, ei sinne palaaminen olisi enää sama asia. Eihän mulla ole siellä enää mitään! Ei niitä aikoja saa enää takaisin vaikka miten haluaisi..Tietenkin sieltä sais varmasti uusia ystäviä ja uusia kokemuksia jos muuttaisin takaisin, mutta niitähän voin saada myös muualta ihan samalla tavalla. Oon myös miettinyt että jos jatkaisin opiskelua, ehkä ulkomailla, mutta sekin vaatii aika paljon järjestelemistä.. Mä olin päättänyt että mä en ala stressaamaan tulevaa ennen vuodenvaihdetta, mutta minkäs sille voi kun nää asiat pyörii mielessä vähän väliä, etenkin öisin. Onneksi mulla on kuitenkin vielä aikaa miettiä ennen kuin pitää tehdä mitään päätöksiä!

Katsoin tänään mun blogin lukijatilastoja ja yllätyksekseni huomasin, että viime aikoina mun blogissa on ollut aika paljon lukukertoja Espanjasta.. sieltä ei paljon lukijoita ookaan ollut kevään jälkeen, Mistäköhän tämä yllättävä muutos tilastoissa ;) Mä oon muutenkin miettinyt että jos muuttaisin mun blogin yksityiseksi, tää on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti mulle itselleni ja mun perheelle/sukulaisille/ystäville/tutuille, enkä mä oikein pidä ajatuksesta että mulle vieraatkin ihmiset pääsevät halutessaan tätä kautta lukemaan mun elämästä aika henkilökohtaisiakin juttuja... Toistaiseksi ainakin saa kuitenkin blogi pysyä julkisena, ei mulla oo aikaa ja energiaa alkaa sähläämään niiden asetusten kanssa niin, että mun tutuilla olisi kuitenkin mahdollisuus lukea mun kuulumisia täältä! Mä oon aika huono pitämään yhteyttä mun kavereihin kun oon täällä, ja sen takia haluun ehdottamasti että täältä mun tutut pystyy lukemaan mun elämästä jos haluavat :)

Viikon huomio: mitä enemmän mä tapaan ranskalaisia, sitä töykeämmän kuvan mä niistä saan.. Olin viime perjantaina yksissä bileissä, joissa ei ollut mun lisäksi muita kuin ranskalaisia, italialaisia ja belgialaisia.. Kaikki muut siis puhuivat ranskaa eikä niillä ollut mitään mielenkiintoa vaihtaa englantiin vaikka mä olin paikalla enkä ymmärtänyt sanaakaan. Yritä siinä sitten tutustua uusiin ihmisiin!! Amady ja Andrea aina välillä yrittävät vaihtaa englantiin, mutta yleensä parin minuutin jälkeen puhe vaihtui taas ranskankieliseksi. Niin just, eihän sillä mitään väliä olekaan jos mä en ymmärrä muiden puheesta mitään.. Just kun seison siellä ranskisten keskellä ja mietin että mitäköhän tästä illasta tulee, mun puhelin soi ja Jani soittaa! Täydellinen pakokeino kiusallisesta tilanteesta! Ehkä lopulta ne muut pitikin mua tympeänä ja huonokäytöksisenä, kun puhuin sitten niin kauan puhelimessa :D




keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Syksy saapuu!

Nyt se on kai uskottava, että mun elämäni tähän asti pisin (ja paras) kesä on lopussa.. Viime viikkoon asti täällä on ollut ihan mahtava sää, viime viikollakin taisi olla vielä lähemmäs +25 astetta jonain päivinä, mutta tällä viikolla lämpötila on päivisinkin pudonnut +15 asteen kieppeille eikä tästä taida enää olla paluuta lämpimämpään :( Jännää, miten yhtäkkiä sää kylmeni täällä, vielä pari viikkoa sitten tarkeni ulkona päivisin t-paidalla ja nyt tekis jo mieli ottaa talvitakki käyttöön, niin kylmästi toi tuuli välillä puhaltaa. Mä olin kuitenkin varautunut sateeseen ja kylmempiin ilmoihin jo tänne tullessani, mutta viimeiset kaksi kuukautta on Brysselissä saatu nauttia poikkeuksellisen kuumasta ja kuivasta säästä.. Vielä ei ole edes kertaakaan ollut tarvetta käyttää mun kesällä ostamaani sadetakkia! Vähän jännittää, miten mä selviän talvesta (vaikkei se täällä olekkaan yhtä kylmä kuin Suomessa) kun about viimeiset kahdeksan kuukautta oon lähes poikkeuksetta saanut nauttia auringosta ja lämmöstä. Noo täytyy vaan asennoitua siihen että tää on nyt viimeistään se paluu arkeen, eihän koko elämä voikaan olla pelkkää rannalla makoilua (vai voiko..?).. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös tämä kesä. Ja onhan mulla ainakin sitten talven pimeinä ja kylminä aikoina hyvät muistot lämmittämässä!

Tänään piti olla treffi-ilta mutta mä päätin jäädä kotiin. Oon iloinen etten lähtenytkään mihinkään, meillä oli taas niin hauskaa Amadyn ja Jessin kanssa. Tänään ne väitteli mm. Facebookin käytöstä, Tinderistä ja uusien ihmisten tapaamisesta ja mä lähinnä kikattelin vieressä kun kuuntelin niiden juttuja. Oon niin onnellinen mun kämppiksistä, niiden kanssa voin olla ihan oma itseni ja me voidaan puhua toisillemme melkeimpä mistä vaan. Ollaan Jessin kanssa sanottu Amadylle, että meidän seurassa se varmaan oppii ymmärtämään vähän paremmin mitä naisten päässä liikkuu (jos sitä ikinä edes on mahdollista ymmärtää)... Siitä, onko se sitten hyvä vai huono juttu, ei kuitenkaan olla ihan varmoja..

 Viime viikonloppuna vietettiin paljon aikaa yhdessä kämppisten kanssa, perjantaina illalla pidettiin kotibileet ja silloin täällä olikin yllättävän paljon porukkaa. Oli kiva päästä taas tutustumaan uusiin ihmisiin, ja vihdoin tapasin myös osan alakerran naapureista kunnolla. Lauantaina piti olla koti-ilta mutta illalla yhdeksän jälkeen päätettiin kuitenkin että lähdetään ulos. Pyjama vaihtu bilevaatteisiin ja viinirypäleet olueen, eikä yhtään huono vaihtoehto ollutkaan. Napattiin myös alakerran ranskis mukaan ja meillähän olikin oikein kiva ilta/yö. Lähdettiin porukalla keskustaan ja vihdoin pääsin näkemään Gran Placen yöllä, se oli valaistu tosi kauniisti. Kotona oltiin 4.30, joten sunnuntaista ei paljon mitään mainittavaa tässä kohtaa ole.

Ja viime viikolla mä ostin lentoliput Saksaan!!!! Ens viikonloppuna kutsuu Rosenheim, oon niin innoissani että pääsen Tinan luona käymään. Lennot oli aika kalliit, mutta sinne oli päästävä. Onneksi ehdin ostamaan liput jo viime viikolla, sillä maanantaina mä kartoitin mun rahatilannetta eikä hyvältä näytä! Mä en ollut ollenkaan varautunut siihen, että tänä vuonna saan nostaa ainoastaan viitenä kuukautena opintotukea.. No, ne kuukaudet meni jo eli loppuvuosi eletään sitten vähän tiukemmalla budjetilla kuin mitä olin ajatellut. Ärsyttää noi tulorajat, ja ehkä sitäkin enemmän ärsyttää se, että mihin mä olen tuhlannut kaikki ne rahat, jotka olen tänä vuonna tiennannut, joiden takia en saa opintotukea nostaa?!! Mun tilillä ne ainakaan enää ole.. Life is so unfair sometimes.. Eipä tässä auta muu kuin todeta että ulkomailla asuminen ei ole halpaa, mutta oon kyllä edelleen sitä mieltä että on nää kokemukset ihan joka euron arvoisia! Eli en jää sitä harmittelemaan, rahaa tulee ja menee, ainakin menee..

Rahasta puheen ollen, mä en ole vieläkään ostanut _yhtäkään_vaatetta täällä ollessani! Oon ylpeä itsestäni! Tänään käytiin hakemassa lounasta yhdestä paikasta ja ne laittoi mun lounaan sellaiseen paperikassiin, ja sitä kassia kun kannoin kädessä kun käveltiin takaisin toimistolle, sanoin Annalle et tän lähemmäs shoppailufiilistä en oo päässyt pitkään aikaan :D

Paljon olis kirjoitettavaa mut taidan säästää muut aiheet myöhemmäksi.. Mä yritän kirjoittaa useammin, mua harmittaa miksi kirjoitin Alicantessa niin harvoin.. Esimerkiksi toukokuusta ei yhtään kunnollista blogimerkintää, vaikka mulla oli ihan mahtava kuukausi ja ystäviä kyläilemässä joka viikko??! Täällä mun elämässä ei kyllä tapahdu yhtä paljon mitään kirjoittamisen arvoista, mutta ajatuksia pyörii päässä kuitenkin vähintään saman verran joten kirjoittelen sitten vaikka niistä jos muuta kerrottavaa ei ole. Tulipa tästä muutenkin tosi omituinen postaus, tälläinen nopeasti kirjoitettu fiilispostaus, mutta ehkä nää on just niitä mitä on sitten joskus myöhemmin kaikkein kivoin lukea :)


Viime viikolla Brysselin taivaalla näkyi paljon muumipilviä. Kuva meidän parvekkeelta:




 Perjantaina pelattiin Beerpongia. Taidot päässeet kesän aikana ruostumaan, enää kun ei pelatakaan joka tiistai. Mut ens viikolla näen mun beerpong-partnerin pitkästä aikaa, jee!!



Kuvis Grand Placelta:







Terkkuja kaikille!