Viime viikot mun yllä on leijunut sellainen musta pilvi, mikä on aiheuttanut ihan liikaa stressiä. Sellainen työnhaku-pilvi, ja tavallaan myös siihen liittyen mitä haluan tehdä elämälläni-pilvi. Mikään ei vaan tunnu oikealta just nyt. Työhaastatteluista ei halua edes innostua kovasti, sillä jos ensin innostuu, voi pettyä sen jälkeen vielä pahemmin. Eihän se maailmanloppu ole, jos mä en ole löytänyt töitä helmikuun loppuun mennessä, mutta silti.. Olis paljon kivampi palata kotiin jos seuraavat suunnitelmat olisi jo valmiina. Vielä pari viikkoa sitten mulla oli tosi kova halu saada työpaikka ennen kuin muutan pois Brysselistä, mutta tällä viikolla mä oon vihdoin alkanut sopeutua ajatukseen, ettei niin tuu tapahtumaan. Pitää vaan yrittää nähdä asioiden hyvät puolet: jos mulla ei ole töitä heti maaliskuussa, sitten mulla on vihdoin aikaa vähän itselleni, ja mun perheelle ja ystäville. Niiden kanssa ei tosiaan oo tullut viimeisen vuoden aikana vietettyä tarpeeksi aikaa. Tällä hetkellä Suomeen paluu kuulostaa muutenkin ihan hyvältä, toivottavasti mä löydän itselleni kivan työn ja voin asettua johonkin vähän pidemmäksi aikaa. Tää deadline-elämä on kuitenkin aina välillä vähän rankkaa.
Viime viikkojen stressiä ja masennusta on yritetty lievittää monella tapaa: afterworkit Annan kanssa, viini-illat, hyvä ruoka ja jäätelö.. Viime sunnuntaina istuin keittiössä syömässä jäätelöä, ja kun Amady tuli paikalle, se kysyi heti ensimmäisenä että onko mulla kaikki hyvin.. Kuulemma yleensä syön jäätelöä vain silloin kun oon surullinen 😄 Mun tulee niin ikävä mun kämppiksiä kun lähden!! Tuntuu oudolta ajatella, että kohta mä en olekkaan täällä enää vaan joku muu tulee mun tilalle. Tää on sillä tavalla ihan eri tilanne kuin Alicantessa, että nyt muut jäävät ja vain mä lähden pois.
Arjen iloja:
Tänään mä sain pitkästä aikaa vähän hyviäkin uutisia, puhelin soi yllättäen ja sen jälkeen sain myös hyvän sähköpostin. Kyllä tää tästä, pitää vaan hyväksyä tilanne ja yrittää nauttia viimeisistä viikoista täällä Brysselissä! Viime viikolla kevätkin näytti jo merkkejään tulostaan, täällä oli monena päivänä aurinkoista ja ainakin +10 astetta lämmintä. Kun aurinko paistaa niin eihän silloin voi olla kuin iloinen!
Ensi viikolla mä saan lomaa arjesta, kun lähdetään Tinan ja Marinen kanssa Portugaliin muutamaksi päiväksi. En malta odottaa, että näen mun Alicante-ystävät taas pitkästä aikaa!! Silloin mä en aio stressata yhtään mistään, nauttia vaan parhaasta seurasta ja hyvistä ruoista ja juomista ja kauniista maisemista ja toivottavasti aurinkoisesta ilmasta. 🌴🌴
Meillä on Annan kanssa enää kolme yhteistä työpäivää ennen uusien harkkareiden tuloa!!! Ihan hullua, miten nopeasti tää puoli vuotta onkaan kulunut.. Huomenna päästään töiden jälkeen minglailemaan yhdessä Milttonille, se taitaakin jäädä meidän viimeiseksi yhteiseksi cocktail-tilaisuudeksi.
Viime viikonloppuna käytiin Brysselin Bright Brussels -valofestivaaleilla. Siisti tapahtuma, etenkin toi valoshow oli tosi upea:
Mirtsu lähetti mulle tän kuvan, joka on otettu viime kesänä. Pleeeease haluaisin takaisin ton rusketuksen ja myös ton kesätukan 😧😧
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti