Elämää Brysselissä: Tammikuun kohokohdat

Tammikuu oli aika erilainen kuukausi, tavallaan musta tuntuu että paljon on tapahtunut, muttei kuitenkaan mitään kovin suurta. Tammikuun kohokohdat: Mirtsu tuli käymään Brysselissä. Ja mä kävin Suomessa häämessuilla. Se oli aika raskas viikonloppu, yhteensä kaksi päivää matkustamista ja vain yksi kokonainen päivä Suomessa. Suomessaehdin olla noin 40 tuntia, ja jo pelkästään matkoihin Helsinki-Salo-Helsinki-Somero-Salo-Helsinki meni aika paljon aikaa. Tällä kertaa ehdin siis olla kotona ihan liian vähän aikaa, mutta ei se haittaa koska pianhan mä lähden täältä jo pysyvästi takaisin Suomeen. Ja koko viikonlopun tarkoituksenahan olikin häiden ja polttareiden suunnitteltu, ja niiltä osin viikonloppu oli onnistunut😊

Ensimmäistä kertaa muuten mulla oli huono tuuri lentojen kanssa.. molemmilla kerroilla toinen lennoista myöhässä.. Perjantaina lento Tukholmasta Helsinkiin oli yli tunnin myöhässä, ja sunnuntaina lento Helsingistä Köpikseen oli myös yli tunnin myöhässä.. Sunnuntain myöhästymisen SAS sai kyllä hyvin paikattua: olin jo varma että myöhästyn mun jatkolennolta, kone laskeutui 15 min ennen seuraavan koneen lähtöä.. Seison sitten Köpiksen lentokentällä, katson infotaululta että mun lennon portti on jo sulkeutunut ja että kaiken lisäksi sinne portille on 10 minuutin kävelymatka.. Valmistaudun jo siihen, että tästä tulee pitkä ilta lentokentällä, mutta päätän kuitenkin kävellä sinne portille kysymään että koskakohan seuraava kone Brysseliin lähtee. Ja kun mä viimein lähestyn sitä porttia, huomaan että ne selvästi odottaa vielä jotain.. Ne odotti mua!! Päivä pelastettu🙌🙌

Mirtsun viikonloppuvisiitti Brysseliin oli lyhyt mutta sitäkin parempi. Noin kaks sekunttia sen jälkeen kun päästiin mun luo, meillä oli jo täys meno päällä. Ensin vähän Baileys-kaakaota, pullo valkkaria ja sit suunnattiin keskustaan! Ja tässä kohtaa kello tais olla noin kaksi, eli aika hyvä meno meillä oli koko päivän. Mä olin jo valmiiksi vähän flunssassa, ja mitä pidemmälle ilta eteni, sitä käheämmäksi mun ääni muuttui. Illalla meillä oli pöytä varaus Amadeoon, all you can eat-siipiravintolaan (yks mun lempiravintoloista Brysselissä), ja sen jälkeen oltiinkin jo ihan valmiita kierimään Merikapteeninkadulle kattohuoneistoon nukkumaan.

Seuraavana aamuna mun ääni oli hävinnyt kokonaan, joten päätettiin ottaa vähän rauhallisemmin sinä päivänä. Lähdettiin Antwerpeniin shoppailemaan. Illalla meidän oli tarkoitus lähteä ulos, mutta jäätiinkin kotiin juomaan viiniä mun kämppisten ja naapureiden kanssa. Sunnuntai oli hyvin hiljainen päivä, äänetön ja kipeä Riina ei ehkä oo parasta seuraa. Silloin keskityttiin lähinnä syömiseen, ja illalla Mirtsu lensi Finskillä takaisin Suomeen. Joka tapauksessa oli ihan huippukiva viikonloppu, ihanaa kun Mirtsu tuli käymään♥ Sen jälkeen mä olinkin koko alkuviikon kotona kipeenä ja äänenkin sain takaisin vasta monta päivää myöhemmin.

Monet ovat ihmetelleet täällä ja Alicantessa, miten mä aina jaksan mennä mun vieraita vastaan lentokentälle. Musta se on ehkä koko vierailun paras osa, kun odotan lentokentän saapuvien lentojen aulassa ja tiedän että koska vaan sieltä ovesta voi kävellä mulle tärkeä ihmiinen, Sellainen, ketä en oo nähnyt pitkään aikaan ja ketä on ollut ikävä. Se hetki on todellakin lentokentälle menemisen arvoinen!! Koskaan ei tiedä, juotuuko odottamaan kaksi minuuttia vai puoli tuntia, ja se siinä ehkä onkin parasta... Koska se odotus palkitaan aina! Vähän harmittaa että Mirtsun kohdalla Brysselissä missasin sen hetken.. Olin myöhässä (yllätyyys) ja Mira joutui odottamaan mua yli tunnin lentokentällä 😅

Noin kello 12:00 ja kello 12:30